Raviurheilu on Suomessa suosittua sen sijaan, ensimmäiset viralliset kisatkin järjestettiin jo 1817, Turussa, aurajoen jäällä.
Isännät ovat aina mielellään näyttäneet naapureilleen kellä on nopein hevonen, siihen aikaan kun hevosella pääsi ja rahalla sai – Suomessahan tämä aika on kestänyt suhteelliseen pitkään, sillä vielä 1950-luvulle tultaessa työhevosia oli paljon, ja autot harvinaisempia kuin muissa Euroopan maissa. Ravikisoja järjestetään sekä lämminverisille että kylmäverisille hevosille erikseen: kylmäverinen on tietysti väärä nimitys, koska ovathan kaikki hevoset tasalämpöisiä, mutta sillä tarkoitetaan Pohjois-Euroopan työhevoslajeja, joilla ei ole taustallaan arabialaista verta.
Suomenhevosten kantakirja perustettiin 1907, ja sekarotuiset poistettiin silloin kilpailujen piiristä. Ravikilpailuja kylmäverisille järjestetään myös muissa Pohjoismaissa, mutta saattaa olla yllätys monille että suomenhevoset eivät yleensä saa osallistua, vaikka muiden maiden kylmäveriset voivat osallistua Suomessa kisoihin – suomenhevonen on yksinkertaisesti liian ylivoimainen!
Lämminverisiä tuotiin Suomeen aluksi Neuvostoliitosta, myöhemmin Amerikasta: vaikka raviurheilua harrastetaan Euroopassakin, eritysiesti Ranskassa ja italiassa, se on useimmissa maissa laukkakilpailuja vähemmän suosittua, joten parhaat ravurit ovat pääasiassa USA:ssa. Suomalaisia kylmäverisiä on viimeisen noin kymmenen vuoden ajan kilpaillut myös Ranskassa ja usein hyvällä menestyksellä.
Ravi on hevosen askellajeista se jota hevoset luonnossa loppujen lopuksi käyttävät vähiten, ja hevoset pitää opettaa pysymään ravissa. Hevosella yleisimmät neljä askellajiahan ovat käynti, ravi, laukka ja kiitolaukka eli neli. Juoksija joka vaihtaa kesken laukkaan diskataan, mutta myös jalostus on luonut hevosia joilta ravi sujuu enemmän luonnostaan. Harvinaisempi askellaji, passi, oli ennen yleisempi: raviurheilun parissa sitä kutsutaan peitsaamiseksi ja peitsareille on omat kisansa koska se on askellajina ravia nopeampi.
Suomessa sellaisia kilpailuja on harvoin, joissain muissa maissa enemmänkin. Peitsaava hevonen astuu yhtä aikaa saman puolen jaloilla, toisin kuin ravaava, joka astuu yhtä aikaa vastakkaisella etu- ja takajalalla.